Muumimetsästäjän tietopaketti

Pääkirjoitus

2000 -luvun ensimmäinen jahtikausi on nyt takana, ja on tullut aika tarkastella sitä tilastojen pohjalta. Koko vuoden kaatosaldoksi tuli reilun 70 yksilöä, joista lähes puolet voitiin käyttää hyödyksi ihmisravintona. Välittömästi ja välillisesti muuminmetsästyksen johdosta henkensä menetti pari sataa metsästäjää ja sivullista, loukkaantuneita oli vajaa kolmesataa. Määrät olivat kaksinkertaiset vuoteen 1999 verrattuna.

Metsästyksen vaikutus oli nyt ensimmäistä kertaa selkeästi havaittavissa muumien määrässä; vuosien 1999 ja 2000 loppusaldoja verratessa kanta on kasvanut vain muutamalla kymmenellä yksilöllä. Asiantuntijoiden mukaan tämä hidastuminen ei suoranaisesti johdu kaadoista, vaan lähinnä siitä, että muumit ovat hämillään ja uteliata saamansa huomion suhteen, eivätkä huomaa lisääntyä.

Rajulla metsästyksellä on ollut myös varjopuolensa. Jahdatut muumit kieppuroivat nykyään yhä enenevässä määrin autojen alle, kun niiden huomio on keskittynyt vimmatusti ammuskelevaan metsästäjään. Muumikolareiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 1999; raportoituja tapauksia oli kaiken kaikkiaan noin 130.

Tilastotieteilijät ennustavat että vuonna 2001 tullaan ensimmäistä kertaa onnistumaan muumien määrän vähentämisessä. Hyvä näin, sillä ei vaadi kummoista matematiikkapäätä laskeakseen, että jos metsästyksen aiheuttamat tapaturmaiset kuolemat kasvavat samaa tahtia, viimeiset suomalaiset kuolevat sukupuuttoon keväällä 2015 ja koko ihmiskunta katoaa vuoden 2026 loppuun mennessä.